Mielen hyvinvointi: Ikääntyminen ja muisti: Muistisairauden oireet

Muistisairauden oireet

Riippuen dementiaa aiheuttavasta muistisairaudesta, dementian oireet ja oireiden voimakkuus vaihtelevat jonkin verran. Yleistäen voidaan oireista kuitenkin todeta, että sairastuneen on vaikea muistaa viime aikojen tapahtumia. Juuri ääneen todetut asiat on toistettava useaan kertaan ja jo sovitut asiat unohtuvat. Sanat katoilevat, esineitä häviää, tilan ja ajan hahmottaminen vaikeutuu. Muistisairaus vaikeuttaa uuden oppimista sekä kykyä ymmärtää abstraktia ajattelua vaativia asioita, kuten sananlaskuja.  Moni kätevyyttä tai itsenäistä suorittamista edellyttävä toiminto heikkenee vähitellen.

Muistisairaus vaikuttaa myös puheen ymmärtämiseen. Etenkin muistisairauden varhais-vaiheessa tätä voi olla vaikea huomata. Muistisairas pystyy pitkään peittämään ymmärtä-mättömyyden myöntelyn ja myöntävien lausahdusten alle. Sairauden alkuvaiheessa, kun sairastunut itse tunnistaa vielä sairauden tuomat ongelmat, ne voivat aiheuttaa ahdistusta, epäonnistumisen tunteita ja saada sairastuneen vetäytymään omiin oloihinsa.

Dementiaan liittyy  muistihäiriöiden ja oppimisvaikeuksien lisäksi useimmilla sairastuneilla myös käytösoireita. Käytösoireilla tarkoitetaan sairauden aiheuttamia haitallisia muutoksia käyttäytymisessä tai tunne-elämässä. Käytösoireita ovat niin psykologiset oireet (harha-luulot, masennus, ahdistuneisuus) kuin käyttäytymisen muutokset (huutelu, levottomuus, vaeltelu). Niitä esiintyy kaikissa dementoivissa sairauksissa, mutta eriasteisesti. Ne kuormittavat  usein läheisiä varsinaista muistamattomuutta enemmän ja ovat merkittävämpi syy laitoshoitoon joutumisen kannalta kuin muut kognitiiviset ("älylliset") oireet, joita dementia tuottaa. Monet käytöshäiriöt lisääntyvät yleensä iltaa ja yötä kohden. Esimerkkejä erilaisista käytösoireista ovat mm.

  • harhaluulot (luulot varastamisesta, puolison uskottomuudesta, tv:n tapahtumien sekoittaminen todellisuuteen)
  • ahdistuneisuus (ahdistusta aiheuttavia tilanteita voivat olla kotoa poistuminen, peseytyminen jne.)
  • aistiharhat (näkö- ja kuuloharhat)
  • levottomuus (lyöminen, esineiden heittely, huutaminen, vaeltelu)
  • väärintunnistaminen (potilas tulkitsee näkemänsä tai kuulemansa asiat väärällä tavalla kuten oma peilikuva on joku muu, oma koti ei ole oma koti)
  • pelokkuus ja epäluuloisuus korostuvat
  • unihäiriöt (yöllinen vaeltelu, valvominen)
  • persoonallisuuden ja käyttäytymisen muutokset (aggressiivisuus,  sanallinen vihamielisyys, seksuaaliset käytösoireet tai tahdittomuus johtuvat usein sairauden myötä hävinneestä kyvystä kontrolloida enää käytöstä)

Käytösoireiden taustalla arvioidaan olevan hermoratojen vaurioitumisen ja näiden toiminnan kannalta tärkeiden  välittäjäaineiden toiminnan muutos. Myös sosiaaliset ja psykologiset tekijät kuten huoli terveydestä tai turvattomuus voivat vaikuttaa käytösoireiden syntyyn.