Mielen hyvinvointi: Ikääntyminen ja muisti: Muistisairauden oireet

Muistisairauden oireet

Riippuen dementiaa aiheuttavasta muistisairaudesta, dementian oireet ja oireiden voimakkuus vaihtelevat jonkin verran. Yleistäen voidaan oireista kuitenkin todeta, että sairastuneen on vaikea muistaa viime aikojen tapahtumia. Juuri ääneen todetut asiat on toistettava useaan kertaan, ja jo sovitut asiat unohtuvat. Sanat katoilevat, esineitä häviää, tilan ja ajan hahmottaminen vaikeutuu. Muistisairaus vaikeuttaa uuden oppimista sekä kykyä ymmärtää abstraktia ajattelua vaativia asioita, kuten sananlaskuja. Moni kätevyyttä tai itsenäistä suorittamista edellyttävä toiminto heikkenee vähitellen.

Muistisairaus vaikuttaa myös puheen ymmärtämiseen. Etenkin muistisairauden varhaisvaiheessa tätä voi olla vaikea huomata. Muistisairas pystyy pitkään peittämään ymmärtämättömyyden myöntelyn ja myöntävien lausahdusten alle. Sairauden alkuvaiheessa, kun sairastunut itse tunnistaa vielä sairauden tuomat ongelmat, ne voivat aiheuttaa ahdistusta, epäonnistumisen tunteita ja saada sairastuneen vetäytymään omiin oloihinsa.

Dementiaan liittyy muistihäiriöiden ja oppimisvaikeuksien lisäksi useimmilla sairastuneilla myös käytösoireita. Käytösoireilla tarkoitetaan sairauden aiheuttamia haitallisia muutoksia käyttäytymisessä tai tunne-elämässä. Käytösoireita ovat niin psykologiset oireet (harha-luulot, masennus, ahdistuneisuus) kuin käyttäytymisen muutokset (huutelu, levottomuus, vaeltelu). Niitä esiintyy kaikissa dementoivissa sairauksissa, mutta eriasteisesti. Ne kuormittavat usein läheisiä varsinaista muistamattomuutta enemmän, ja ovat merkittävämpi syy laitoshoitoon joutumisen kannalta kuin muut kognitiiviset ("älylliset") oireet, joita dementia tuottaa. Monet käytöshäiriöt lisääntyvät yleensä iltaa ja yötä kohden. Esimerkkejä erilaisista käytösoireista ovat mm.

  • harhaluulot (luulot varastamisesta, puolison uskottomuudesta, tv:n tapahtumien sekoittaminen todellisuuteen)
  • ahdistuneisuus (ahdistusta aiheuttavia tilanteita voivat olla kotoa poistuminen, peseytyminen jne.)
  • aistiharhat (näkö- ja kuuloharhat)
  • levottomuus (lyöminen, esineiden heittely, huutaminen, vaeltelu)
  • väärintunnistaminen (potilas tulkitsee näkemänsä tai kuulemansa asiat väärällä tavalla, esim. oma peilikuva on joku muu, oma koti ei ole oma koti)
  • pelokkuus ja epäluuloisuus korostuvat
  • unihäiriöt (yöllinen vaeltelu, valvominen)
  • persoonallisuuden ja käyttäytymisen muutokset (aggressiivisuus, sanallinen vihamielisyys, seksuaaliset käytösoireet tai tahdittomuus johtuvat usein sairauden myötä hävinneestä kyvystä kontrolloida käytöstä)

Käytösoireiden taustalla arvioidaan olevan hermoratojen vaurioitumisen ja näiden toiminnan kannalta tärkeiden välittäjäaineiden toiminnan muutos. Myös sosiaaliset ja psykologiset tekijät kuten huoli terveydestä tai turvattomuus voivat vaikuttaa käytösoireiden syntyyn.