Ikääntyneen mielen hyvinvointi

Ikääntyneen mielen hyvinvointi 

 

Mielen hyvinvointi, mielen tasapaino ja mielenterveys ovat positiivisia käsitteitä ja tarkoittavat pitkälti samaa asiaa. Mieleltään terve ihminen kykenee selviytymään itsenäisesti päivittäisistä toiminnoistaan aiheuttamatta itselleen tai kanssaihmisilleen vahinkoa. Mielen sairaudet ovat puolestaan sairauksia, jotka voidaan diagnosoida ja hoitaa lääketieteen keinoin.

Mielenterveyteen katsotaan nykyään kuuluvan niin psyykkinen, fyysinen, sosiaalinen kuin henkinen ulottuvuus. Mieleltään terve ihminen kykenee ylläpitämään ihmissuhteita, ilmaisemaan tunteitaan, ja valvomaan etuaan. Hänellä on realistinen käsitys itsestään ja kyky erottaa oma ajatusmaailma ja ulkoinen todellisuus toisistaan. Mielenterveys voidaan ajatella elämäntaidon käsitteenä ja voimavarana, joka auttaa meitä selviämään elämän solmukohdista. Vanhuuden tuomat muutokset ja niihin liittyvät menetykset eivät sinänsä uhkaa tasapainoisen ihmisen mielenterveyttä. Muutokset voivat olla riskitekijöitä kuitenkin silloin, jos ihmisellä on esimerkiksi menneisyydessään käsittelemättömiä tai ratkaisemattomia asioita. Myös yhteiskunnassa vallitseva asenne vanhuutta kohtaan voi lisätä mielen hyvinvointia uhkaavaa kuormitusta.

Iän karttuessa suhtautumisemme itseemme, toisiin ja ympärillämme oleviin asioihin usein muuttuu. Onnistuneessa ikääntymisessä pystymme suhteuttamaan pettymykset ja menetykset elämän kokonaisuuteen, tekemään kompromisseja sekä hallitsemaan tunteitamme ja kontrolloimaan toimintaamme. Elämän vaikeuksista selviäminen ja ongelmien ratkaiseminen antaa välineitä uusien haasteiden kohtaamiseen, mikä vahvistaa mielen hyvinvointia. Aina ei kuitenkaan käy näin. Joidenkin kohdalla tilanne on jopa päinvastainen. Iän myötä ärtyneisyys kasvaa, elämä voi tuntua tarpeettomalta ja elämän haasteista selviämättömyys jättää mieleen katkeruutta ja vähentää mielen voimavaroja ongelmien ratkaisemisessa. Mielen hyvinvointia voi horjuttaa niin äkillinen, yksittäinen tapahtuma kuin pitkään jatkunut raskas elämänvaihe tai tunne elämässä koetuista vääryyksistä.  Mielen hyvinvointi ei ole pysyvä tila, vaan se vaihtelee elämän kuluessa ja elämän tapahtumien myötä kuten fyysinen kunto.

Läheisten menettäminen, yksinäisyys, huono terveys, suru, dementia tai masennus ovat tyypillisiä esimerkkejä ongelmista ja vastoinkäymisistä, jotka voivat aiheuttaa epämieluisia tunnetiloja ja rasittaa mieltä. Ikääntyminen tuo mukanaan myös luonnollisia muutoksia sosiaalisiin suhteisiin. Riittävästi henkisiä voimavaroja ja henkistä joustavuutta omaava sekä sosiaalista tukea saava ikääntyvä kykenee useimmiten palauttamaan mielen tasapainon kriisien jälkeen. Toivo ja myönteinen ajattelu auttavat myös käsittelemään ja hallitsemaan elämään liittyvää ajoittaista ahdistusta sekä selviämään vaikeiden aikojen yli.